Moduuli 1 · 1.1
Mitä pilvi on ja ketkä pääsevät käsiksi tietoihisi?
Moduuli 1: Miksi eurooppalainen pilvipalvelu? · Lukuaika: 10 minuuttia
Oppimistavoite: Tämän oppitunnin jälkeen osaat selittää mitä "pilvi" tarkoittaa, mitkä tahot voivat päästä käsiksi tietoihisi ja miksi datakeskuksen sijainti ei kerro koko totuutta.
Keskeiset käsitteet: pilvi, SaaS, PaaS, IaaS, palveluntarjoaja, datakeskus, lainkäyttövalta, ylläpitäjän pääsy, salaus siirron aikana, salaus levossa, päästä päähän salaus, avainten hallinta
Pilvi on toisen tietokone
"Pilvi" kuulostaa joltain epämääräiseltä, joka leijuu yllämme. Todellisuudessa se on hyvin konkreettinen asia: tiedostosi, sähköpostisi ja kalenterisi ovat toisen yrityksen tietokoneilla (palvelimilla), rakennuksessa täynnä palvelimia: datakeskuksessa. Vuokraat palasen näistä tietokoneista ja käytät sitä internetin kautta.
Otetaan esimerkiksi Rakeinen, kaksitoista työntekijää työllistävä leipomo, jonka verkkotunnus on example.com. Omistaja Sanne on käyttänyt jo vuosia tunnettua paketti erään suuren amerikkalaisen teknologiayrityksen: sähköposti osoitteessa info@example.com, jaettu kalenteri jakeluaikatauluja varten, reseptit ja tarjoukset verkkokansioissa sekä chat henkilökunnan kanssa. Se toimii hyvin. Mutta Sanne ei oikeastaan tiedä, missä nämä tiedot sijaitsevat ja ketkä kaikki pääsevät niihin käsiksi.
Kolme pilvityyppiä
Vastaan tulee kolme lyhennettä. Ero on siinä, kuinka paljon palveluntarjoaja hoitaa puolestasi:
| Tyyppi | Mitä vuokraat | Esimerkki | Mitä teet itse |
|---|---|---|---|
| SaaS (software as a service) | Valmiin palvelun | Verkkosähköposti, verkkotallennus, verkko-ohjelmisto | Vain käyttö ja asetukset |
| PaaS (platform as a service) | Alustan oman ohjelmiston ajamiseen | Hallittu tietokanta tai verkkohotelli | Oman sovelluksen ylläpito |
| IaaS (infrastructure as a service) | Paljaat palvelimet, tallennustila ja verkko | Virtuaalipalvelin (VPS) | Kaikki käyttöjärjestelmästä lähtien |
Tämä kurssi käsittelee pääasiassa SaaS-palveluita: palveluita, joita pieni organisaatio käyttää joka päivä. SaaS-mallissa palveluntarjoaja hoitaa lähes kaiken. Se on helppoa, mutta se tarkoittaa myös, että palveluntarjoajalla on lähes kaikki hallussaan.
Ketkä pääsevät käsiksi tietoihisi?
Kun tietosi ovat pilvipalvelussa, periaatteessa useampi taho kuin vain sinä itse voi päästä niihin käsiksi:
- Sinä ja kollegasi, tileillänne. Sekä kaikki, joiden kanssa jaat jotain.
- Palveluntarjoaja: ylläpitäjät, jotka huoltavat järjestelmiä, tukihenkilöt, jotka auttavat sinua, ja automaattiset järjestelmät (esimerkiksi roskapostisuodattimet tai virustarkistimet), jotka lukevat tietojasi tehtävänsä suorittamiseksi.
- Tahot, joita palveluntarjoaja käyttää: datakeskus, yritys joka hoitaa tuen toisessa maassa, varmuuskopiointipalvelun tarjoaja. Näitä kutsutaan alikäsittelijöiksi (oppitunti 1.2 ja 9.2).
- Viranomaiset: poliisi, oikeuslaitos ja tiedustelupalvelut siinä maassa, jonka lainsäädännön alaisuuteen palveluntarjoaja kuuluu, jos laki sen sallii. Siitä, mitä lakeja tämä koskee, luet oppitunnilla 1.3.
- Hyökkääjät, jos tietoturva pettää tai joku saa salasanasi haltuunsa.
Kohdat 1 ja 5 hoidat suurelta osin itse, hyvillä salasanoilla ja kaksivaiheisella tunnistautumisella (oppitunti 7.3). Kohdat 2, 3 ja 4 riippuvat valitsemastasi palveluntarjoajasta. Juuri tästä tämä kurssi kertoo.
Miksi datakeskus ei kerro koko totuutta
Monet palveluntarjoajat sanovat nykyään: "Tietosi sijaitsevat Euroopassa." Se on hyvä asia, mutta se on vain osa vastausta. Kerroksia on kolme:
- Missä palvelin sijaitsee? Datakeskuksen maa. Se määrittää esimerkiksi, minkä maan poliisi pääsee fyysisesti koneen luo.
- Kuka on palveluntarjoaja ja kuka on omistaja? Yritys kuuluu sen maan lainsäädännön alaisuuteen, jossa se on rekisteröity. Jos eurooppalainen palveluntarjoaja on amerikkalaisen yrityksen tytäryhtiö, amerikkalainen tuomioistuin voi velvoittaa amerikkalaisen emoyhtiön luovuttamaan tiedot, jotka ovat sen "hallinnassa", vaikka ne sijaitsisivat Euroopassa.
- Kenellä on avain? Jos tiedot on salattu, kysymys kuuluu, kuka pystyy purkamaan salauksen.
Sana sille, "minkä maan lainsäädännön alle jokin kuuluu" on lainkäyttövalta. Frankfurtissa sijaitseva palvelin, jonka omistavan yrityksen emoyhtiö on Yhdysvalloissa, kuuluu siis kahden lainkäyttövallan alle samanaikaisesti. Oppitunnilla 2.1 opit viisi kysymystä, joilla selvität tämän minkä tahansa palveluntarjoajan kohdalla.
Salaus: kolme tyyppiä, yksi ydinkysymys
Salaus tarkoittaa tietojen muuttamista lukukelvottomiksi kaikille, joilla ei ole oikeaa avainta. Kolme tyyppiä tulevat vastaan:
| Tyyppi | Mitä se suojaa? | Kuka pääsee käsiksi? |
|---|---|---|
| Salaus siirron aikana (https, TLS) | Tiedot laitteesi ja palvelimen välillä | Palveluntarjoaja näkee kaiken heti kun se saapuu perille |
| Salaus levossa (salatut levyt) | Tiedot datakeskuksen levyillä, esimerkiksi jos levy varastetaan | Palveluntarjoajalla on avain ja se pystyy siis lukemaan tiedot |
| Päästä päähän salaus (e2e) | Tiedot ovat luettavissa vain laitteillasi | Vain sinä (ja ne, joille annat avaimen) |
Ydinkysymys on aina: kuka hallinnoi avainta? Siirron aikaisessa salauksessa ja levossa olevassa salauksessa avain on palveluntarjoajalla. Se on tarpeellista, sillä muuten palveluntarjoaja ei pystyisi näyttämään tiedostojasi selaimessa, hakemaan niiden sisällöstä eikä antamaan niitä muokattavaksi verkko-ohjelmistossa. Se tarkoittaa myös: jos palveluntarjoaja velvoitetaan luovuttamaan tietoja, se pystyy siihen teknisesti.
Päästä päähän salaus ratkaisee tämän ongelman, mutta se maksaa mukavuudessa. Yhdessä selaimessa asiakirjan parissa työskentely, sisällön hakeminen ja salasanan palauttaminen eivät silloin usein onnistu. Ja jos kadotat avaimen, kukaan ei pysty enää avaamaan tiedostojasi. Useimpien leipomon tietojen kohdalla e2e ei ole tarpeen; esimerkiksi henkilöstökansion kohdalla se voi olla harkinnan arvoinen.
Mitä tämä tarkoittaa Rakeinen-leipomolle
Sanne käy asian läpi. Hänen sähköpostinsa, kalenterinsa ja tiedostonsa ovat amerikkalaisella yrityksellä. Kyseisen yrityksen verkkosivujen mukaan tiedot sijaitsevat "Euroopassa". Mutta yritys itse kuuluu Yhdysvaltain lainsäädännön alaisuuteen, ja yrityksellä on avaimet. Tämä ei ole syy paniikkiin: mitään ei ole mennyt pieleen. Mutta Sannella ei ole näkyvyyttä siihen, ketkä pääsevät käsiksi tulevaisuudessa, eikä hänellä ole vaikutusvaltaa sääntöihin. Juuri tätä kysymystä tämä kurssi käsittelee: haluatko pitää asiat näin, ja jos et, miten siirryt toiseen palveluun menettämättä mitään?
Tärkeää sanoa heti: eurooppalainen palveluntarjoaja ei ole automaattisesti turvallisempi. Huonosti suojattu eurooppalainen palvelu on huonompi kuin hyvin suojattu amerikkalainen. Kyse on kahdesta asiasta samanaikaisesti: hyvästä tietoturvasta ja lainkäyttövallasta, jonka säännöt tunnet ja jotka voit tarvittaessa viedä eurooppalaisen tuomioistuimen tarkasteltavaksi.
Tämä on selvennystä, ei oikeudellista neuvontaa.
Käytännössä: näin se näkyy palveluntarjoajalla
Palveluntarjoajan kuuluu osata vastata näihin kysymyksiin suoralta kädeltä. WebOkéllä se löytyy esimerkiksi Nextcloud-ohjeesta: tiedot sijaitsevat kahdessa hollantilaisessa datakeskuksessa, liikenne kulkee https-yhteyden kautta, levyt on salattu, ja halutessaan kansiolle voi ottaa käyttöön päästä päähän salauksen, rajoituksineen. Muilla eurooppalaisilla palveluntarjoajilla on vastaavia sivuja, usein otsikoilla kuten "Tietoturva", "Trust center" tai "Tietosuoja". Jos tietoa ei löydy mistään, kysy se. Palveluntarjoaja, joka ei pysty kertomaan missä tietosi sijaitsevat ja ketkä pääsevät niihin käsiksi, ei ole hyvä valinta.
Yhteenveto
- Pilvi on toisen tietokone: yrityksen datakeskuksessa olevia palvelimia.
- SaaS-mallissa palveluntarjoaja hoitaa lähes kaiken, ja näin ollen hänellä on myös lähes kaikki hallussaan.
- Sinun lisäksesi periaatteessa palveluntarjoaja, sen alikäsittelijät, viranomaiset ja hyökkääjät voivat päästä käsiksi tietoihisi.
- Datakeskuksen sijainti on yksi kerros; palveluntarjoajan toimipaikka ja omistaja määrittävät myös, minkä maan lainsäädännön alle tietosi kuuluvat.
- Siirron aikaisessa ja levossa olevassa salauksessa avain on palveluntarjoajalla; vain päästä päähän salauksessa avain on sinulla, vähemmällä mukavuudella.
Tietovisa
Tehtävä
Tehtävä A1.1: Missä tietosi sijaitsevat nyt? Syötä oma verkkotunnuksesi (tai organisaatiosi verkkotunnus). Ohjelma selvittää, mistä sähköpostisi saapuu (MX) ja missä verkkosivustosi sijaitsee (A/AAAA), sekä minkä verkko-omistajan alaisuuteen nämä IP-osoitteet kuuluvat. Täytät etukäteen, minkä yrityksen ja minkä maan odotat löytäväsi. Sen jälkeen vertailet.
Tehtävä E1.1: Kuka pääsee käsiksi? Valitse yksi päivittäin käyttämäsi palvelu (sähköposti, tallennustila tai chat). Etsi palveluntarjoajan sivustolta, missä tiedot sijaitsevat, mikä yritys palveluntarjoaja on ja missä se on rekisteröity, sekä minkälaista salausta käytetään. Täytä tämän oppitunnin viisi osapuolta kyseisen palvelun osalta.
Tehtävä E1.1: Kuka pääsee käsiksi?
Valitse yksi palvelu (sähköposti, tallennustila tai chat) ja etsi tiedot palveluntarjoajan sivustolta.
Merkintäsi ja muistiinpanosi pysyvät vain tässä selaimessa, emme lähetä niitä minnekään. Jos olet kirjautunut sisään, tallennamme kohtaan Omat kurssit vain sen, että olet tehnyt tehtävän.
Lue lisää
Näiden artikkelien vaiheet koskevat WebOkén palveluita; muilla palveluntarjoajilla toiminta on vastaavaa.
- Nextcloud-opas 1.1: Mikä on Nextcloud ja mikä on WebOké Nextcloud?
- Nextcloud-opas 3.1: Miten WebOké suojaa Nextcloudiasi?
- Nextcloud-opas 3.9: End-to-end-salaus: milloin kannattaa, milloin ei
- WebOké-käyttöopas 14.3: WHOIS, IP-haku ja SSL-tarkistus
- NIST SP 800-145, The NIST Definition of Cloud Computing (SaaS-, PaaS- ja IaaS-määritelmät)