Mitä tapahtuu, kun napsautat Lähetä

Moduuli 1: Näin sähköpostisi toimii · Lukuaika: 9 minuuttia

Oppimistavoite: Tämän oppitunnin jälkeen osaat selittää, minkä reitin sähköposti kulkee Lähetä-painikkeesta vastaanottajan Saapuneet-kansioon, ja osaat näyttää, mikä ero on viestin kirjekuorella ja otsikkoriveillä.

Keskeiset käsitteet: webmail, sähköpostipalvelin, SMTP, MX-tietue, IMAP, kirjekuori, otsikkorivit, Return-Path, Received, Message-ID, SPF, DKIM, DMARC

Webmail on sähköpostiohjelma selaimessasi

Sähköpostisi ei ole selaimessasi eikä tietokoneellasi. Se on sähköpostipalvelimella: tietokoneella, joka on päällä yötä päivää ja joka vastaanottaa, säilyttää ja välittää postia eteenpäin. Viestien lukemiseen tarvitset sähköpostiohjelman. Se voi olla Outlook, puhelimesi sähköpostisovellus tai webmail.

Webmail on tavallinen sähköpostiohjelma, joka toimii selaimessa. WebOkén webmail on Roundcube. Roundcube ei itse ole sähköpostipalvelin. Se keskustelee puolestasi sähköpostipalvelimen kanssa samoilla kielillä, joita Outlook tai Apple Mail käyttää:

• IMAP viestien lukemiseen, siirtämiseen ja poistamiseen;
• SMTP viestien lähettämiseen.

Jos jokin ei toimi webmailissa, syy ei usein ole webmailissa vaan siinä, mitä palvelin tekee tai mitä se vastaa. Ja toisin päin: jos lähettäminen toimii webmailissa mutta ei sähköpostiohjelmassasi, ongelma on kyseisen ohjelman asetuksissa.

Lähetä-painikkeesta Saapuneet-kansioon viidessä vaiheessa

Sanne de Vriesillä (sanne@example.com) on kukkasidomo. Hän lähettää asiakkaalleen Ahmedille (ahmed@example.net) tarjouksen morsiuskimpusta. Näin tapahtuu, kun hän napsauttaa Lähetä.

1. Luovutus omalle palvelimelle. Webmail antaa viestin SMTP:n kautta Sannen sähköpostipalvelimelle. Tätä kutsutaan myös luovutukseksi (submission). Sannen täytyy tällöin kirjautua sisään, muuten kuka tahansa voisi käyttää hänen palvelintaan roskapostin lähettämiseen. Sähköpostiohjelmat käyttävät tähän salattua yhteyttä porttiin 465 tai 587. WebOkén webmail lähettää viestit saman palvelimen kautta, jolle olet kirjautunut.
2. Reitin selvittäminen. Sannen palvelin katsoo Ahmedin osoitteesta @-merkin jälkeisen osan: example.net. Se hakee DNS:stä kyseisen verkkotunnuksen MX-tietueen. Tietue kertoo, mikä palvelin ottaa vastaan example.netin postin.
3. Toimitus. Sannen palvelin ottaa yhteyden vastaanottavaan palvelimeen ja toimittaa viestin, jälleen SMTP:llä. Palvelinten välillä tämä tapahtuu portissa 25.
4. Postilaatikkoon. Vastaanottava palvelin tarkistaa viestin (onko osoite olemassa, onko viesti roskapostia?) ja tallentaa sen Ahmedin postilaatikkoon, Saapuneet-kansioon tai roskapostikansioon.
5. Lukeminen. Ahmed avaa sähköpostiohjelmansa tai webmailin. Se hakee viestin IMAP:lla ja näyttää sen.

Jokainen vaihe voi epäonnistua erikseen. Siksi virheilmoitus antaa aina vihjeen siitä, missä vika on: eikö Sanne voinut kirjautua omalle palvelimelleen (vaihe 1), eikö hänen palvelimensa löytänyt vastaanottajaa (vaihe 2 tai 3), vai hylkäsikö vastaanottava palvelin viestin (vaihe 4)?

Kirjekuori ja kirje: kahdenlaisia osoitteita

Sähköposti muistuttaa kirjekuoressa olevaa kirjettä. Palvelimet katsovat vain kirjekuorta. Sinä ja Ahmed näette lähinnä kirjeen.

Kirjekuori syntyy kahden palvelimen välisessä SMTP-keskustelussa. Lähettävä palvelin kertoo ensin, keneltä viesti tulee (komento MAIL FROM), ja sitten, kenelle se on (RCPT TO). Vasta sen jälkeen tulee itse viesti. Kirjekuoren lähettäjäosoite on osoite, johon virheilmoitukset menevät. Viimeisessä toimituksessa vastaanottava palvelin lisää sen viestin alkuun Return-Path-rivinä.

Kirje alkaa otsikkoriveillä (headers): riveillä, joissa on nimi, kaksoispiste ja arvo. Tunnetuimmat ovat:

• From: lähettäjä, jonka näet sähköpostiohjelmassasi;
• To ja Cc: vastaanottajat, jotka näet;
• Subject: aihe;
• Date: lähetyshetki lähettäjän ohjelman kellon mukaan;
• Message-ID: viestin yksilöllinen tunniste. Vastaukset viittaavat siihen, ja näin sähköpostiohjelma tietää, mitkä viestit kuuluvat yhteen.

Kirjekuoren ja otsikkorivien ei tarvitse olla samat. Jos Sanne lähettää viestin työtoverilleen Daanille (daan@example.com) piilokopiona, Daan on kirjekuoressa mutta ei otsikkoriveillä. Siksi Ahmed ei näe, että Daan lukee mukana. Uutiskirjeen Return-Path osoittaa usein uutiskirjepalveluun, vaikka From on kaupan osoite. Virheilmoitukset menevät silloin palvelulle.

Received-rivit: viestin matkakertomus

Jokaisen viestin vastaanottavan palvelimen täytyy lisätä siihen Received-otsikkorivi, nimenomaan ylimmäksi. Näin viesti kerää matkallaan matkakertomuksen. Ylin Received-rivi on siis viimeinen vaihe ja alin ensimmäinen. Luet ne alhaalta ylöspäin.

Sannen viestin otsikkorivit näyttävät Ahmedilla suunnilleen tältä (lyhennettynä):

Return-Path: <sanne@example.com>
Received: from mail.example.com (mail.example.com [192.0.2.10])
        by mx.example.net with ESMTPS
        for <ahmed@example.net>; Tue, 10 Nov 2026 10:15:04 +0100
Received: from webmail.example.com ([192.0.2.20])
        by mail.example.com with ESMTPSA
        for <ahmed@example.net>; Tue, 10 Nov 2026 10:15:02 +0100
From: Sanne de Vries <sanne@example.com>
To: Ahmed <ahmed@example.net>
Subject: Offerte bruidsboeket
Date: Tue, 10 Nov 2026 10:15:01 +0100
Message-ID: <20261110091501.a1b2c3@example.com>

Lue alin Received-rivi ensin. Webmail antoi viestin palvelimelle mail.example.com. Kirjaimet ESMTPSA tarkoittavat: salattu (S) ja kirjautuen (A). Sen jälkeen mail.example.com välitti viestin Ahmedin palvelimelle mx.example.net. Sanan "from" jälkeinen osa on palvelin, joka tarjosi viestiä, ja sanan "by" jälkeinen osa palvelin, joka otti sen vastaan. Ajoista näet, kauanko kukin vaihe kesti.

Sudenkuoppa: lähettäjä voi itse lisätä alimmaisiksi väärennettyjä rivejä ennen lähettämistä. Luota siksi ennen kaikkea ylimpiin riveihin, jotka ovat tuntemiesi palvelinten tekemiä, kuten oman palveluntarjoajasi palvelimen.

Miksi From-kentän voi väärentää

SMTP-protokolla suunniteltiin aikana, jolloin kaikki luottivat toisiinsa. Protokolla itse ei tarkista, onko From-kentän lähettäjä aito. Huijari voi siis lähettää viestin, jossa lukee From: sanne@example.com, vaikka hänellä ei ole mitään tekemistä Sannen kanssa.

Siksi myöhemmin on otettu käyttöön kolme tarkistusta, jotka verkkotunnuksen omistaja määrittää DNS:äänsä:

• SPF kertoo, mitkä palvelimet saavat lähettää postia, jonka kirjekuoren lähettäjä on kyseisessä verkkotunnuksessa.
• DKIM lisää viestiin digitaalisen allekirjoituksen. Vastaanottaja tarkistaa sen avaimella, joka on allekirjoittaneen verkkotunnuksen DNS:ssä.
• DMARC liittää nämä kaksi siihen verkkotunnukseen, jonka näet From-kentässä, ja kertoo, mitä vastaanottajan pitää tehdä, jos tarkistus epäonnistuu: ei mitään, siirtää roskapostiin tai hylätä.

Tästä huolehtii verkkotunnuksen ylläpitäjä, et sinä webmailin käyttäjänä. Tarkemmin opit tämän kurssilla Sähköposti kuntoon. Nyt riittää tietää, että lähettäjän näyttönimi ei todista mitään ja että otsikkoriveistä näet, onnistuivatko nämä tarkistukset (oppitunti 2.2).

Lähetetty ei vielä tarkoita perillä

Kun viestisi on Lähetetyt-kansiossa, tiedät varmasti vain yhden asian: oma palvelimesi on ottanut sen vastaan (vaihe 1). Loput tapahtuu sen jälkeen, joskus vasta paljon myöhemmin.

• Vastaanottava palvelin voi hylätä viestin tilapäisesti. Jotkin palvelimet pyytävät tuntematonta lähettäjää ensin yrittämään myöhemmin uudelleen (greylisting). Palvelimesi yrittää silloin uudelleen, joskus päiväkausia, ja ilmoittaa, jos yritys epäonnistuu jatkuvasti.
• Vastaanottava palvelin voi hylätä viestin pysyvästi, esimerkiksi koska osoitetta ei ole olemassa tai postilaatikko on täynnä. Silloin saat virheilmoituksen takaisin (palautusviesti eli bounce, oppitunti 8.4).
• Viesti voi tulla perille mutta päätyä roskapostikansioon. Silloin et saa mitään ilmoitusta.

Jos Sanne odottaa vastausta, jota ei kuulu, hän katsoo siis ensin, onko hänen Saapuneet-kansiossaan virheilmoitus, ja pyytää Ahmedia katsomaan roskapostikansiostaan.

Käytännössä: näin se toimii webmailissa

Webmailissa näet viestin otsikkorivit viestin yläpuolella olevalla Otsakkeet-painikkeella tai valitsemalla Lisää > Näytä lähdekoodi. Oppitunti 2.2 käsittelee tätä tarkemmin. Miten webmail ja sähköpostiohjelmasi näyttävät saman postin, kerrotaan Roundcube-käyttöohjeen kohdassa Mikä on webmail. Muissa webmaileissa, kuten Gmailissa tai Outlook.comissa, toiminto on samanlainen, mutta painikkeen nimi on toinen (Gmailissa esimerkiksi Näytä alkuperäinen).

Yhteenveto

• Webmail on sähköpostiohjelma selaimessasi. Se keskustelee sähköpostipalvelimen kanssa IMAP:lla (lukeminen) ja SMTP:llä (lähettäminen).
• Viesti kulkee omalta palvelimeltasi palvelimelle, joka on merkitty vastaanottajan verkkotunnuksen MX-tietueeseen.
• Kirjekuori (MAIL FROM, RCPT TO, myöhemmin Return-Path) on palvelimia varten, otsikkorivit (From, To, Subject, Date, Message-ID) ihmisiä ja ohjelmia varten.
• Jokainen palvelin lisää Received-rivin ylimmäksi; luet ne alhaalta ylöspäin.
• From-kentän voi väärentää; SPF, DKIM ja DMARC tekevät väärentämisestä vaikeampaa. Lähetetty ei tarkoita perillä.

Tietovisa (quiz)

Tehtävä

Tehtävä A1.1: Otsikkorivien lukeminen. Materiaali kopregels-1.txt on tämän tehtävän alla: aidon mutta anonymisoidun viestin otsikkorivit. Lue ne alhaalta ylöspäin ja täytä: From-kentän verkkotunnus, Return-Pathin verkkotunnus, Received-rivien määrä ja palvelin, joka vastaanotti viestin viimeisenä (ylin Received-rivi, sanan "by" jälkeinen osa). Ohjelma vertaa vastauksiasi vastausavaimeen ja näyttää jokaisen kysymyksen kohdalla, oliko vastaus oikein, sekä selityksen siitä, mistä kohtaa otsikkorivejä olisit löytänyt sen.

Lue lisää

Webmailin vaiheet koskevat WebOkén webmailia; muissa webmaileissa toiminta on samankaltaista.

• Roundcube Webmail 1.1: Mikä on webmail?
• Sähköpostien lähetysprosessin selitys / SMTP
• Sähköpostin otsikkotietojen (headerien) tarkastelu ja lukeminen
• Ilmainen kurssi Sähköposti kuntoon: asennus ja toimiva perillemeno 1.1: Sähköpostin matka
• Ilmainen kurssi Sähköposti kuntoon: asennus ja toimiva perillemeno 1.5: Otsikkorivien lukeminen: mistä tämä viesti tuli?
• Ilmainen kurssi Sähköposti kuntoon: asennus ja toimiva perillemeno 4.1: Miksi sähköposti päätyy roskapostiin
• RFC 5321, Simple Mail Transfer Protocol (englanniksi): https://www.rfc-editor.org/rfc/rfc5321
• RFC 5322, Internet Message Format (englanniksi): https://www.rfc-editor.org/rfc/rfc5322